Maanantaina 12.8.2019

Mistä tietää hyvän verkkosivujen tekijän?

Verkkosivut yritykselle saa nykyään todella monesta paikasta, sillä niitä tekee moni toimija harrastajasta freelancer-ammattilaiseen ja aina isompaan mainostoimistoon asti. Mistä hyvän tekijän sitten tietää? Lue täältä.

Tämä kirjoitus saattaa sisältää vanhentunutta tietoa, sillä se on julkaistu yli 5 vuotta sitten.

Nettisivuja tekee nykyään todella moni harrastajasta freelancer-ammattilaiseen ja aina isompaan mainostoimistoon asti. Voin kuvitella että uusia sivuja miettivän on vaikea päättää mistä tilaa, kun eroja tekijöiden ja sivujen välillä ei välttämättä näe ihan päälle päin. Netistä löytyy toinen toistaan erilaisempia “verkkosivun ostajan oppaita”, jotka on kirjoitettu 12px Arialilla vuonna 1999. Toiset vetoavat verkkosivujen myyvyyteen, toiset visuaalisuuteen, mutta kuitenkin sivut rakennetaan WordPressillä asentamalla 30 dollarin valmisteema ja lisäämällä 40 digimarkkinoinnin lisäosaa ja 3 erilaista pikseliä mittaamaan sivujen konversioita ja myyntilukuja.

No mistä sen hyvän tekijän sitten tietää? Mistä osa-alueista syntyvät hyvät verkkosivut yritykselle?

Lue myös uudempi kirjoitus: Kotisivut yritykselle kannattaa tilata digitoimistolta (2020)

Alusta, eli CMS, eli sisällönhallintajärjestelmä on avointa ja helppokäyttöistä tekniikkaa

Sivuja ostaessa täytyy miettiä tulevaisuutta, etenkin silloin kun nettisivuista pulittaa monta tonnia. Alustalla on väliä, hyvät tekijät luottavat avoimuuteen. WordPress on kuitenkin kaikista turvallisin vaihtoehto, sillä se on maailman suosituin, avointa lähdekoodia, joten tukea ja jatkuvuutta löytyy maailmanloppuun asti. Jos tekijä menee alta, löytyy aina joku jatkaja.

Alustan pitäisi olla yleisesti tunnettu, helppokäyttöinen ja asiakasystävällinen. Silti valitettavasti WordPressin päällekin rakennetaan välillä ties minkälaista helvetinkonetta, joka syö koko alustan mainetta. Mutta se johtuu yksinkertaisesti siitä, että se on maailman suosituin.

Pahin mahdollinen vaihtoehto on ottaa sivut yritykseltä, joka käyttää itse kehittämäänsä muilta kehittäjältä suljettua alustaa. Silloin yrityksellä on kaikki valta sivustosi suhteen ja olet ns. “toimittajaloukussa”. Kaikki maksaa lisää ja yrityksellä on paljon työtä kun avoimen lähdekoodin apureita ei netistä irtoa. Puhumattakaan alustan tietoturvasta, joka on pahimmillaan yhden kehittäjän näpeissä. Tätä olemme avanneet lisää kirjoituksessamme “Miksi edes pohtia, valitseeko avoimen vai suljetun lähdekoodin julkaisujärjestelmän?”.

Ei yhtään turhaa toimintoa yrityksen kotisivuilla

Kun tekee räätälöidysti, kartoitetaan tarkasti tarpeet ja mennään sen mukaan. Jotkut myyvät vielä nykypäivänäkin verkkosivuja “valmiina ratkaisuna” kaikille. WordPress-maailmassa tätä näkee paljon, teemat suunnitellaan kaikille ja kaikkiin käyttötarkoituksiin, niin että pahimmillaan tarvitsee vain vaihtaa logo ja värit. Sivustot näyttävät kaikki samalta ja joku kerää rahat välistä. Verkkosivut pitäisi suunnitella tarkoituksenmukaisuus ja käytännönläheisyys takaraivossa.

Eletään nykypäivää

Edelleen paljon puhutaan että “kotisivut” ovat “käyntikortti verkossa”. Ehkä joskus muinoin. Melkein jokaiselta asiakkaaltamme kysyttäessä mistä tulee eniten yhteydenottoja, vastaus on verkkosivujen kautta, harvemmin “käyntikortteja jakelin kylillä, ihmiset soittelee niissä olevaan numeroon”. Verkkosivujen merkitys on hieman suurempi kuin käyntikortti.

Kuinka moni tekijä kertoo verkkosivuillaan millä tekniikoilla tai alustalla tekee saitteja? Monet kertovat alustan, esimerkiksi WordPress tai Drupal, mutta monesti jää sekin mainitsematta. Me olemme halunneet olla tässä superavoimia, sillä haluamme että asiakas tietää mitä tulee saamaan ja miten intohimolla hommia painetaan. Yhteisö & Koodi -sivullamme voi lukea osallistumisestamme WordPress-yhteisöön sekä koodikielistä joita käytämme tekemisessä. Yrityksen operointimanuaalissamme handbook.dude.fi on vielä laajemmin avattu toimintaamme auki.

Ei halvinta, mutta ei myöskään överiä – osta verkkosivut järkevästi

Hinnat ovat puhututtaneet alallamme kautta aikojen, sillä verkkosivuja voi ostaa 100 eurolla, mutta jotkut myyvät niitä jopa 100 000 eurolla. Tyyriimmät sisältävät yleensä enemmän monimutkaisia integraatioita tai niitä rakennetaan esimerkiksi Episerver-alustalle, jonka pelkät lisenssimaksut liikkuvat kymmenissä tuhansissa euroissa. Voi olla myös perää, että kalleimmissa projekteissa on eniten ilmaa välissä.

Halvimmat sen sijaan ovat yleensä köykäisimmillään muutaman klikkauksen WordPress-asennuksia, joissa ole ollenkaan räätälöintiä. Jos budjettia tai tarvetta räätälöintiin ei ole, suosittelen rakentamaan tyylikkäät sivut kliksuttelemalla itse Squarespacella, joka on halpa ja helppo työkalu. Sillä saa usein kivempaa jälkeä kuin tilaamalla parilla sadalla freelancerilta.

Ymmärrän, että verkkosivuista pyydettävät hinnat ovat eri aloilla eri arvoisia. Esimerkiksi olutravintolan pitää myydä aika paljon kaljaa, jotta saa viiden tonnin verkkosivuilleen vastinetta, kun taas autokaupan tarvitsee myydä yksi auto niin on jo omillaan. Siksi räätälöidyt WordPress-sivut eivät ole kaikille. Taksifirmojen, parturikampaamojen ja joidenkin vähittäismyyntiliikkeiden kannattaa turvautua edullisempiin (kuten Squarespace tai Shopify-verkkokauppa) tee-se-itse-ratkaisuihin.

Me Dudella tykätään kultaisesta keskihinnasta, verkkosivujen hinnan pitäisi pohjautua työmäärään ja sivuston tuottamaan arvoon asiakkaalle. Tästä lisää FAQ:ssamme sekä kirjoituksissamme “Paljonko kotisivut maksavat?” ja “Miksi digitoimiston verkkosivuilla ei kerrota hintoja?”.

Yhteenveto

Mitä tekijä kertoo sivuilla itsestään ja tuotteistaan? Työnäytteet ja miltä ne näyttävät ovat tärkeitä. Asiakkaiden koolla ei ole tässä kohtaa väliä, vaan heidän antamalla palautteellaan.

Onko teidän yrityksessänne tarvetta uusille verkkosivuille? jos rupesi houkuttamaan, pistä viestiä lomakkeella. Jos puhelin toimii paremmin, pistä soittaen numeroon 0400 443 221.