Yrittäjä-tuotteistaja ja Pölli tästä -blogin kirjoittaja Jari Parantainen on useasti kirjoittanut muunmuassa yritysten hinnoitteluun liittyvästä viestinnästä. Rupesin tiistain aamupöppörössä pohtimaan asiaa digitoimistoyrittäjän näkökulmasta. Niin, meillähän ei ole verkkosivujen tai verkkokauppojen hintoja sivuillamme, vaikka ne ovat tuotteet, joita myymme. Miksi näin? miksi hintaa ”salaillaan”?

Sanotaan että hinta pitäisi tietää heti. Mites kun hinta määräytyy työn mukaan (verkkosivut)? Haitari? keskimääräinen? Mitä sanoo @Noste?

— Roni Laukkarinen (@rolle) August 15, 2017

Hinta-asia sai aikaan laajemman Twitter-keskustelun sillä välin kun minä keskityin koodailuun Twitterin ollessa kiinni. Olin jo lähdössä vastailemaan tweetteihin, mutta sen sijaan päätinkin kirjoittaa aiheesta, sillä asia ei ihan mahdu 140 merkkiin.

Emme salaile hintoja. Asia ei vain ole niin yksinkertainen.

Olemme yrittäneet avata verkkosivujen hintoja blogissamme ja niistä on parikin kirjoitusta, mm. Paljonko nettisivut maksavat? (13.12.2016) ja Mikä niissä verkkosivuissa oikein maksaa? (24.3.2017). Sieltä kun oikein kaivaa, löytää muunmuassa että ”Vakioprojektimme pyörii siellä 8000 euron molemmilla puolilla, jolla saa meiltä jo paljon.”, joka pitää enemmän tai vähemmän edelleen paikkaansa, vaikka onkin hieman noususuhdanteinen.

Tuo kahdeksan tonnia ei kuitenkaan kerro vielä asiakkaalle tai sivustolla kävijälle yhtään mitään. Twitterissä ehdotettiin ratkaisuksi muunmuassa esimerkkikeissin avaamista, mutta se ei ole ihan muutaman lauseen juttu.

Koska homma ainakin meidän spesifioidulla WordPress-alalla on vahvasti räätälöityä, hinta on vaikea sanoa suoraan heittämällä, tietämättä speksejä. Tästä syystä aivan varmasti 90% digitoimistoista eivät ilmoita nettisivuillaan hintoja.

Jotta hinnan voisi sanoa, asiakkaan pitäisi ensin tietää ainakin mitä haluaa ostaa. Tämäkään ei täyty kovinkaan usein. Speksit liukuvat.

— Jussi Hattara (@jhattara) August 15, 2017

Sano nyt se jo hinta, paljonko maksaa?

Jos lähdet ostamaan autoa tai kesämökkiä, speksit vaikuttavat hintaan. Sama juttu on räätälöidyissä verkkopalvelutuotteissa, joita Dude tarjoaa.

Käytännössä kaikki projektit hinnoitellaan meillä yhdellä könttähinnalla, johon on laskettu ihan kaikki. Avataanpa siis paljollako saa ja mitäkin, jospa se vähän hahmottaisi. Esitetyt hinnat ovat alvittomia. Lisätyöt aina 80 € + alv / tunti.

• 2000 €. Meiltä tähän hintaan saat grafiikkaa, esimerkiksi logon tai leiskan, mutta kokonaiseen verkkosivutoteutukseen tämä summa ei riitä.
• 4000 – 8000 €. Kevyt sivusto (graafinen suunnittelu sekä tekninen työ), jossa toiminnallisuuksia ovat korkeintaan palaute- ja tarjouspyyntölomakkeet ja blogi. Lisätoiminnallisuudet lasketaan hintaan erikseen.
• 8000 – 15000 €. Sivustot, joissa normaalien sivujen, alasivujen, mahdollisen blogin ja lomakkeiden lisäksi myös vaativampia toimintoja ja ominaisuuksia, kuten someseinää, galleriaa, haku. Kevyet verkkokaupat.
• 15 000 – 25 000 €. Verkkokaupat ja verkkopalvelut, tuotekatalogit ja laajemmat verkkosivustot. Näillä sivuilla voi yllämainittujen lisäksi ihan kunnon brändisuunnittelua, mutta teknisellä puolella myös esimerkiksi integraatioita, liidigeneraattoreita, jopa varausjärjestelmää.
• 25 000 – 50 000 €. Verkkokaupat ja verkkopalvelut, joissa yllämainittujen lisäksi laajastikin erilaisia toimintoja, kuten tapahtumat, sosiaalisen median toimintoja, kilpailuja, kielikäännöksiä, monitasoisia valikoita, laajempaa reaaliaikaista hakutoimintoa algoritmeineen, uutisia, keskustelupalstaa, intraa, tiedostopankkia, kuvagalleriatoimintoa, varausjärjestelmää, CRM:ää, lidiigeneraattoria, kyselyitä, tuotekatalogia, verkkokauppaa, laskuria, lahjakorttitoimintoa, digitaalisia tuotteita… (jatka listaa ideoimillasi toiminnoilla)

Näitä kaikkia hintoja on aika järjetöntä listata esimerkiksi meidän verkkosivut tai verkkokaupat -tuoteosastoon. Siinähän menisi kävijä aivan pyörälle päästään!

Tuntihintamme on 80 € + alv / tunti, mutta Duden historian aikana ei ole ollut kovin montaa täysin tuntihintaperusteista projektia pelkästään siitä syystä, että asiakkaan on vaikeampi hahmottaa kokonaiskulua. Ja periaatteessa myös meidän.

Tuntihinnassa on vain se ikävä puoli, että hidas ja tehoton asiantuntija saa parempaa liksaa kuin hyvä ja tehokas.

— Jari Parantainen (@Noste) August 15, 2017

Kaikki projektin ulkopuoliset työt tai lisätyöt tehdään tuntihinnalla, ellei työ kuulu selvästi aiemmin sovittuun kokonaisuuteen.

Tyypilliset lisätyöt

Yleisimmissä tapauksissa lisätyötä on kaikki se työ mikä tapahtuu sen jälkeen kun sivusto on julkaistu onnistuneesti ja asiakas on tyytyväinen, eikä kuulu ylläpitopakettiin. Tyypillisiä lisätöitä Dudella ovat muunmuassa

• Ulkoasun muuttaminen oleellisesti, esimerkiksi väritys, fontit tai kokonaisia elementtejä.
• Sisältöjen lisääminen tai jonkun sellaisen toimenpiteen tekeminen jonka asiakas voisi tehdä myös itse
• Selvittelytyöt isommissa kokonaisuuksissa
• Isommat bugikorjaukset, erityisesti silloin jos tekniikka on vanhentunutta eikä ylläpitosopimusta ole
• Muut mahdolliset projektin ulkopuoliset työt

Ostettujen räätälöityjen verkkosivujen tuotettu arvo

Olemme tuoneet vähemmän verkkosivujen Return on Investmentiä esille, koska sijoituksen tuotto on usein asiakkaan liiketoiminnasta riippuvainen ja hieman vaikeammin mitattavissa ilman erillistä seurantaa.

Webprojektin hinnalla jos joku jostaisi konepajalle laitteita, niin varmasti laskisi investoinnin kannattavuuden. Miksei websivulle voi?

— Timo Koola (@tkoola) August 15, 2017

Kävijämäärät, yhteydenottojen, liidien ja asiakkaiden kasvun voi helposti mitata ja väittäisin että meidän sivusto maksaa yleensä itsensä takaisin jo ihan siitä syystä, että se on netissä useamman vuoden. Esimerkiksi parin vuoden aikajänteelle laskettuna sijoitettu summa jää usein kauppaan nähden melko pieneksi.

Lukuja muutamista asiakaskeisseistämme voi lukea jokaisen työnäytteen pohjalta kohdasta Miten onnistuimme? Meillä on tehokkaat prosessit, workflow ja tietynlainen uniikki laaduntarkkailu joka itsessään vaikuttaa myös hintaan. Meiltä kun ostaa, voi olla varma että sivustot latautuvat nopeasti, koska niin koodi kuin palvelimetkin ovat huippuluokkaa.

Mitäs muuta hinnoittelua sitä sitten on?

Niin, verkkosivujen hinta on melkein joka projektissa eri summa, silloin sitä ei voi nettisivuillakaan ilmoittaa. Alkaen-hinnat ovat huonoja, koska ne jäävät mieleen ja usein asiakas saattaa ajatella että sen verranhan ne suurinpiirtein maksaa. Voi tulla yllätyksenä, jos hinta onkin tuplat alkaen-hinnasta. Eli loppupeleissä kyseinen aloituspiste ei tarkoita yhtään mitään.

Hintahaitarit eivät myöskään kerro juuri sinun projektisi hintaa, mutta niistä saa tietysti hieman paremman kuvan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että lopullinen hinta voi asettua tarkennettuaan ihan kumpaan haitarin päähän tahansa.

Melkein pitäisi kehitellä joku suuntaa-antava laskuri, jolla voisi laskea osviittaa oman projektin hinnasta. Mutta sekin tuntuu hankalalta ajatukselta kun ”yksinkertaisesta” asiasta tehdään monen klikkauksen prosessi.

Loppusanat

Vaikka digitoimistolla olisikin terve hinnoittelu, ei hinnoista puhuta ensimmäisenä yllä mainituista syistä. Speksit täytyy tietää ensin, ennen kuin voi sanoa juuta tai jaata. Meillekin on arkipäivää hintahaitareiden lähettely tarjouspyyntöihin tai parin päivän aivoriihet ennen tarjouksen jättämistä. Mitä tarkemmin tietää mitä kaikkea sivustolle tulee, sen tarkemmin osaa laskea hinnankin. Näin meillä räätäleillä.