Diginatiivi vai nörtti? – elämän digitalisoituminen käytännössä

Viime aikoina on jonkin verran ollut keskustelua diginatiiviudesta, tai ylipäätään natiiviudesta johonkin. Pekan artikkeli ”Natiivit” kiteyttää aika hyvin omankin mielipiteeni asiasta. En kuullut ”diginatiiveista” puhuttavan Suomessa vielä muutamia vuosia sitten.

Jos nyt unohdetaan analyyttisempi pureutuminen itse termiin, oletettakoon että sillä tarkoitetaan sellaista henkilöä, joka käyttää nettiä, tietokonetta tai kannettavia laitteita siten että ne ovat päivittäin normaalina osana elämää. Eikös sellainen ole ihan vaan ”nörtti”? Toisaalta ehkä termi on luotu siksi että tämän ajan ”nörtti” on jotain muuta. Aiemman ajan ”nörtin” kriteerit täyttävät nykyään niin monet, jotka eivät kuitenkaan harrasta tai tiedä pintaa syvemmältä.

Näiden ohella puhutaan myös ”digitalisoitumisesta”, eli vanhojen ja uusien asioiden muuttuminen sellaiseksi että otetaan teknologia ja Internet keskeiseksi osaksi kuvioita. Ville on tainnut puhua tästä enemmänkin.

usb

Viljelen tässä tekstissä lainausmerkkejä, koska tavallaan koen kummallisena näistä hohkaamisen, sillä näin elämäntapanörtin (ja kenties ”diginatiivin”?) näkökulmasta ”muutos” on ehkä tapahtunut paljon hitaammin kuin vaikkapa yli keski-ikäisten uraihmisten näkökulmasta. ”Nörtti” ei ole enää haukkumasana, vaan kehu ja kunnianosoitus. Moni ennen tietämystä ja taitoa vaativa asia ei ole enää mitään ihmeellistä ja näihin asiohin tottuneista on kehitetty uusi nimitys.

Voisin ottaa esimerkiksi itseni. En itse asiassa edes aina huomaa elämässäni olevan mitään ”erikoista”, mikä on ehkä yksi merkki diginatiiviudesta – kaikki on arkipäivää, natiivia. Siksi ajattelinkin nyt hieman kartoittaa mitä kaikkea digitaalinen elämäni pitääkään sisällään.

Aamut ja herääminen

sleepasandroidEn edes enää muista milloin käytin herätyskellona kelloa, joka olisi tehty pelkästään herättämistarkoitukseen. Muistan mummolan vanhan rämisevän herätyskellon, jonka herätyspärinä väännettiin vieterillä joka ilta nukkumaan mennessä. Sitä kuitenkin käytin silloin joskus lapsena. Hyvin nuoresta minut on herättänyt puhelin. Jokunen vuosi takaperin Spotifyn ilmaannuttua kuvioihin minut herätti palvelinkoneeni Spotify.

Herätyskellonani on vuosikausia toiminut puhelimeni Sleep as Android-sovellus, joka tarkkailee öisin liikkumistani, hengitystäni ja ääntelyäni ja piirtää sen perusteella dataa siitä miten olen nukkunut ja kuinka paljon minulla on univelkaa. Tarvittaessa herätyskello pyrkii minut herättämään silloin kun olen kevyessä unessa, jolloin olen virkeämpi. Herätysäänenä toimii valitsemani soittolista, jossa on juuri sellaisia biisejä kuin haluan aamuisin kuunnella.

Uutiset, netin selaaminen ja lukeminen

Paperisia lehtiä ei ole tullut luettua lähes vuosikymmeneen, paitsi reissussa. Sen sijaan luen uutiseni Twitteristä, nyt Google Readerin kuoppauksen jälkeen blogeja Feedlystä ja Flipboardista.

Uusia suomalaisia blogeja bongaan joskus Blogilistan kautta, mutta myös bloggaavien Twitter-käyttäjien joukosta.

Digitalisoituminen

Blogeja tallennan varsinaisesti Feedlyyn. Hyödylliset linkit heitän kirjanmerkkeihin kirjanmerkkailun sosiaaliseen mediaan Delicioukseen, itselleni myöhemmäksi säästettävät tai kertakäyttökirjanmerkit tallennan Pocketiin.

Työ

Softat ovat menneet väistämättä pilveen nykyään. Dropbox lienee ensimmäinen pilvipalveluiden aallonmurtaja, Googlen ja muiden seuratessa perässä. Joskus jo ennen näitä mietittiin esim. kuvankäsittelysoftien ja muidenkin siirtymistä pilveen. Sumopaint taisi olla ensimmäisiä sellaisia joilla pääsi piirtelemään pelkällä selaimella. Jolicloud taitaa olla ensimmäisiä ja ainoita pilvessä toimivia käyttöjärjestelmiä.

Sanomattakin selvää, että töissä tulee käytettyä pelkästään tietokoneita, oheislaitteita ja paljon erilaisia ohjelmia ja appseja. Niistä tarkemmin toisella kerralla.

Musiikin kuuntelu ja keikoilla käynti

Fyysisinä levyjä ei ole tullut kuunneltua aikoihin. Spotifyn lisäksi on tullut kokeiltua Deezeriä, Rdiota ja Groovesharkia. Arjessa käytän lähes pelkästään Spotifya ja avoimen lähdekoodin Musiccabinettia, jolla saa hallinnoitua omaa musiikkikirjastoa. Ilmaisia musiikkipalveluja löytyy myös pilvin pimein.

musa

Musiikin kuuntelusta tilastot päätyvät automaattissti musiikin sosiaaliseen mediaan, Last.fm:ään, jossa olen ollut kirjoilla vuodesta 2005. Musiikin suurkuluttajana palvelu auttaa tutustumaan uuteen musiikkiin suositusten avulla ja lisäksi löytämään niitä hyviä kappaleita jotka olin jo unohtanut.

Levyt ostan pääosin Bandcampista, koska musiikkimakuni tuppaa olemaan harvinaisempaa ja tykkään artistien välittömästä tukemisesta.

Keikkoja seuraan Songkickin tai Bandsintownin kautta.

Elokuvat

Sama kuin musiikissa, leffat löytyy netistä. Netflix on jyllännyt jo pitkään muualla, mutta viimeistään sen myötä myös me suomalaiset pääsimme irtautumaan naarmuuntuvista levyistä. Netflixin lisäksi kilpailijoita on tullut kuin sieniä sateella, mm. Filmnnet ja Viaplay ja myös operaattoreilla on omat Viihde-palvelunsa.

leffat

Jos käyn ”old-schoolisti” elokuvateatterissa, check-innaan puhelimellani GetGlueen (tästä oli muuten jo hieman puhetta aiemminkin blogissa).

Suositukset löytyy monestakin eri palvelusta, kuten Jinnistä ja elokuvien sosiaalisessa mediassa Letterboxd:ssä käydään keskustelut leffoista – Twitterin lisäksi tietenkin.

Olut

untappdKyllä, olutharrastajana näpyttelen osan ajasta puhelintani myös kuppilassa, ainakin sen ajan kun otan erikoisesta oluestani kuvan ja lähetän sen Untappdiin, oluen sosiaaliseen mediaan. Palvelusta saan suosituksia ja pystyn katsomaan mitä muilla paikkakunnilla olevat kaverit maistelevat. Tästäkin sivusin viimeksi kirjoituksessani.

Raha-asiat

Tilitoimistoilla ja pankeilla on järjestelmät ja mobiilisovellukset. Etenkin Osuuspankki on tehnyt hienoa työtä oman sovelluksensa sekä Pivolompakon kanssa. Nopeaan budjetointiin käteviä softia ovat Androidille mm. Expense Manager ja iPhonelle SpendToday.

Liikunta

Jaa mitä että tämä nörtti harrastaisi vielä liikuntaakin? Harvemmin karkaa hyötyliikuntaa ja polkupyöräilyä pidemmälle, mutta kesäisin tykkään lenkkeillä rullaluistimilla, jolloin tilastoin liikkumistani Endomondolla. Kuntosalille eksyessäni näpyttelen treenipäiväkirjat HeiaHeiaan.

Muuta

Sitten ihan pienenä yksityiskohtana vaimoni tapasin ensimmäistä kertaa IRCissä, jossa myös virtuaaliset häämme pidettiin, käytän mieluummin WhatsAppia tai IRCiä kuin soitan puhelimella ja minulle tulee PUSH-viesti joka aamu kun aurinko nousee.

Jos omistaa oikeanlaisen kaluston kotona, IFTTT:n avulla pystyy sammuttamaan olohuoneen valot vaikka tweettaamalla.

Loppusanat

Monet ajattelevat digitalisoitumisen kaiken muun poissulkevana asiana. Että ihan kaikki olisi digiä. Sitä se ”pahimmillaan” voikin olla, ja tätä pelkäsi myös Einstein:

I fear the day that technology will surpass our human interaction. The world will have a generation of idiots.

Albert Einstein

http://www.youtube.com/watch?v=OINa46HeWg8

Itse olen sitä mieltä että netti ja vempaimet rikastuttavat normaalia elämää ja pidentävät ihmisen muistia ja tietoisuutta. Digitalisoituminen on loistava asia, kunhan muistat välillä pistää sen puhelimen taskuunkin.

Diginatiivi vai ei? mitkä asiat sinun elämässäsi kytkevät sinut laitteisiin ja verkkoon?

Tykkää, jos pidit jutusta:

Jos rakastit, tee hyvä teko:

Kaljarahan antamisen sijaan voit lahjoittaa mielenterveystyöhön.

Kommentoi

Vaadittu kenttä