Arkkitehti-lehti on ainoa suomalainen arkkitehtuuriin keskittyvä aikakauslehti ja yksi maailman vanhimmista yhä julkaistavista arkkitehtuurijulkaisuista. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1903.
1903
Vanha verkkopalvelu oli jäänyt visuaalisesti ajastaan jälkeen ja sen päivittäminen oli kankeaa. Myös näköislehden lukeminen koettiin hankalaksi, eikä verkkopalvelu tukenut mahdollisuutta julkaista artikkeleita verkossa. Digitaalisen lukuoikeuden ostaminen oli hankalaa ja Arkkitehtiliiton jäsenten tuli pyytää erikseen oma tunnus lehden lukemista varten, vaikka lehti on ilmaiseksi tarjottu jäsenetu.
Lehden verkkopalvelu haluttiin uudistaa vastaamaan paperisen lehden päivittyvää ilmettä ja uusia tapoja kuluttaa sisältöä. Näköislehden rinnalle haluttiin tuoda verkossa julkaistavia yksittäisiä, helppolukuisia artikkeleita sekä kohdekuvauksia. Lisäksi näköislehden lukukokemuksen toivottiin parantuvan. SAFAn jäsenten sekä lehden paperisten tilaajien pääsystä sisällön äärelle tuli tehdä helppoa ja myös tilausprosessia sujuvoittaa.
Duden tiimin kanssa kommunikointi oli helppoa ja suoraa, mikä oli meille erityisen tärkeää. Pystyimmekin toteuttamaan projektin huomattavan ketterästi, ennakoiden myös tulevaa.
Suunnittelussa tulisi ottaa huomioon lehden laaja, kansainvälinen lukijakunta. Uuden verkkopalvelun tulisi myös kestää aikaa ja ilmeen toimia yhteen painetun lehden hieman vaihtelevan taittotyylin kanssa. Käyttöliittymästä lähdettiinkin suunnittelemaan mahdollisimman yksinkertaista ja vähäeleistä. Vaikka verkkopalvelussa on paljon laadukasta sisältöä, haluttiin välttää käyttäjiä kuormittava runsaudesta johtuva ähky.
Skandinaavisen selkeä yleisilme tiiviissä yhteistyössä Arkkitehti-lehden päätoimittajan kanssa tehtyjen iteraatioiden lopputuloksena. Eloa ja vaihtuvuutta tuotiin lehtien kansilla sekä sivuille lisätyillä isoilla kuvapinnoilla joihin katse kiinnittyy.
Arkkitehti-lehden näköislehtiarkisto on laaja ja käsittää yli 800 lehteä. Vanhassa verkkopalvelussa näköislehdet oli toteutettu levytilaa kuluttavalla tavalla, joka ei ollut ihan tätä päivää. Uutta verkkopalvelua varten halusimme kehittää lukukokemusta ja luoda kustannussäästöjä vähentämällä levytilan tarvetta.
Näköislehtien siirto uuteen verkkopalveluun olisi manuaalisena työnä vienyt viikkoja, joten kehitimme tarkoitusta varten räätälöidyn työkalun siirron automatisoimiseksi. Työkalun avulla uudet näköislehdet siirrettiin ja luotiin uudestaan muutamassa päivässä.
Haimme vanhan verkkopalvelun rajapinnasta kaikki lehteen liittyvät tiedot: numeron, vuosikerran, teemaotsikon, sisällysluettelon ja alkuperäisen pdf-tiedoston. Koostimme näistä tiedoista automaattisesti sivun jokaiselle yksittäiselle lehdelle ja latasimme lehdestä tehdyn pdf-tiedoston näköislehden generoimista varten.
Kun lehti oli siirretty uuteen verkkopalveluun, palvelin alkoi luomaan pdf-tiedostojen sivuista yksittäisiä kuvia näköislehteä varten. Eriyttämällä jokainen sivu omaksi kuvakseen, näköislehden lukukokemuksesta oli mahdollista tehdä sujuva, sillä jokainen sivu ladataan käyttäjän selaimeen vasta hetki ennen kuin sitä tarvitaan. Lopuksi kaikki yksittäisten sivujen kuvat, noin 40 000 kappaletta, siirrettiin sisällönjakoverkkoon käyttäjäkokemuksen nopeuden varmistamiseksi. Lähes 200-sivuiset näköislehdet avautuvat tämän ansioista käyttäjille ilman odottelua.
Lehden monimuotoisia ja -puolisia artikkeleita haluttiin tuoda verkkopalveluun hukkaamatta sisältöä tai erilaisten asettelujen tuomaa vaikutelmaa. Artikkeleiden muokkauksessa päädyttiin käyttämään uuden sukupolven Gutenberg-lohkoeditoria, joka mahdollistaa joustavat ja kokeilevatkin asettelut aina kuvagallerioista tekstin ja kuvien asettelusuhteiden tarkkaankin säätöön.
Arkkitehti-lehden historia ulottuu aina vuoteen 1903 saakka ja vanhimmat tällä hetkellä digitoidut lehdet verkkopalvelun arkistossa ovat 1960-luvulta. Toteutimme näköislehtiarkistosta selkeästi hahmotettavan kokonaisuuden. Itse lehden lukukokemuksesta tehtiin miellyttävä kokemus yksinkertaisella käyttöliittymällä ja -nopeudella.
Verkkopalvelun kaikki toiminnallisuudet toteutettiin tukien kieliversiointia, sillä Arkkitehti-lehden kohderyhmään kuuluu myös englanninkielisiä tahoja kotimaassa sekä ulkomailla. Tilausprosessista aina näköislehden lukukokemukseen asti kävijä pystyy käyttämään verkkopalvelua valitsemallaan kielellä.
Osa verkkopalvelussa julkaistuista artikkeleista haluttiin kaikkien käyttäjien luettavaksi, kun taas suurin massa sisällöistä sekä näköislehtiarkisto on ainoastaan lehden tilaajien saatavilla. Toteutimme maksumuurin joka mahdollistaa toimitukselle artikkelien näkyvyyden määrittämisen sekä tarvittaessa ajastamisen. Maksumuuri tarkistaa onko käyttäjän jäsenyys, paperisen lehden tilaus tai digitaalinen lukuoikeus voimassa.
Arkkitehti-lehti kuuluu Arkkitehtiliiton tarjoamiin jäsenetuihin, joten jäsenille piti mahdollistaa helppo pääsy sisältöjen pariin. Toteutimme kirjautumisintegraation Arkkitehtiliiton jäsenrekisteriin hyödyntäen SSO-tekniikkaa, jonka ansioista jäsenet pääsevät yhdellä kirjautumisella kaikkiin heille kuuluviin jäsenpalveluihin.
Yritykset, yhteisöt, kirjastot ja lukuisat muut tahot tilaavat lehden paperista versiota. Aiemmasta poiketen, digitaalinen käyttöoikeus haluttiin antaa myös heille. Tätä varten toteutimme integraation lehden tilaajarekisteriin, jonka avulla tilaajat voivat kirjautua verkkopalveluun helposti käyttämällä tilaaja- ja postinumeroaan.
Tilaamisesta haluttiin tehdä mahdollisimman helppoa, vaikka erilaisia tilausmahdollisuuksia on lukuisia erilaisia. Suunnittelimme sivun jossa esitetään päävaihtoehdot paketteina ja tilausmuodon tuomat mahdolliset hinnan muutokset esitetään myöhemmin. Paperisen lehden tilaukset välitetään lehden julkaisusihteerille käsiteltäväksi. Digitaalisen lukuoikeuden maksamista varten toteutimme integraation Maksuturvan maksupalveluun, jossa tilauksen voi maksaa esimerkiksi luottokortilla. Tilaus astuu voimaan heti maksutapahtuman jälkeen.
Käyttäjän tilauksen ollessa lähellä erääntymistä, verkkopalvelussa esitetään hienovarainen kehotus uusia tilaus jotta lukuoikeus pysyy voimassa. Jos käyttäjä ei ole uusinut tilaustaan määräaikaan mennessä, muistutetaan lähestyvästä erääntymisestä myös sähköpostitse. Lukuoikeuden päättymisen jälkeen käyttäjää lähestytään automaattisesti vielä uudelleen, tarjoten mahdollisuutta palata takaisin monipuolisten sisältöjen pariin.
Digitaalisten lukuoikeuksien hallintaa varten toteutettiin yksinkertainen hallintapaneeli, josta näkee aktiivisten sekä erääntyneiden lukuoikeuksien tilan. Tarvittaessa Arkkitehti-lehden toimitus voi pidentää käyttäjän lukuoikeutta tai luoda itse uuden tilapäisen lukuoikeuden esimerkiksi graduaan kirjoittavalle yliopisto-opiskelijalle.
Uuteen verkkopalveluun haluttiin monipuoliset mainosmyynnin mahdollisuudet, jotta kohderyhmää kiinnostavia tarjouksia saataisiin esille paperisen lehden ohella myös verkkoartikkeleita lukiessa. Sivustolle suunniteltiin mainospaikat bannereille, jotka voidaan tarvittaessa ajastaa kampanjan mukaisesti.
Arkkitehti-lehden verkkopalvelun mediatiedostojen suuri määrä vaatii normaalia verkkosivua enemmän levytilaa. Kustannusten hillitsemiseksi otimme käyttöön sisällönjakeluverkon, joka skaalautuu tarpeen kasvaessa ja pitää samalla huolen kuvien nopeasta latautumisesta sivustolle. Saavutimme Arkkitehtiliiton toivoman kustannussäästön tiedostojenhallinnan tarkalla suunnittelulla.
Meillä oli paljon omia tarpeita ja visuaalisia ideoita julkaisumme uudelle verkkoalustalle, mutta kaipasimme myös keskusteluja ja rehellisiä mielipiteitä ratkaisuista. Duden tiimin kanssa kommunikointi oli helppoa ja suoraa, mikä oli meille erityisen tärkeää. Saimme selkeitä vastauksia ja projektin hallinta oli helppoa. Pystyimmekin toteuttamaan projektin huomattavan ketterästi, ennakoiden myös tulevaa. Lopputuloksena saimme tarpeisiimme hyvin vastaavan uuden julkaisu- ja myyntikanavan, jota on nyt mahdollista ylläpitää ja kehittää edelleen.
